Mielen hyvinvointi on yhteydessä kehon hyvinvointiin. Hyvä mieli on henkilökohtainen tunne hyvästä olosta, joka tukee arjessa jaksamista ja auttaa kestämään vastoinkäymisiä sekä selviytymään niistä.

Elimistön ylikuormitus, joka voi syntyä esimerkiksi henkisistä paineista
koti-, työ- tai sosiaalisessa elämässä, voi aiheuttaa masennusta tai erilaisia kiputiloja. Pitkittynyt ylikuormitustila voi saada aikaan vatsaoireita ja heikentää elimistön puolustuskykyä lisäten myös flunssaherkkyyttä.


Kehon ääntä on siis osattava kuunnella. Erilaiset oireet, kuten jatkuva väsymys, univaikeudet, ruokahaluttomuus, muistivaikeudet, keskittymiskyvyn puute, päänsärky, lihassäryt sekä energian puute ja monet muut oireet ovat vakavasti otettavia oireita, jotka vetävät hartiat lyttyyn ja suun mutrulle ja heikentävät myös kehon hyvinvointia.

Mistä rakentuu hyvinvoiva keho?

 

Lepo on merkittävä tekijä sekä kehon että mielen hyvinvoinnin kannalta. Lepotilassa elimistö palautuu ja hakee uudelleen tasapainoa päivän rasituksesta. Niinpä riittävän hyvän unen merkitystä ei voi liikaa korostaa.

Hyvä fyysinen kunto, joka pitää sisällään sydän- ja verenkiertoelimistön kunnon eli kestävyyskunnon, lihaskunnon, liikkuvuuden, tasapainon ja koordinaation, luovat tukipilarin hyvinvoivalle keholle.


Liikunnan avulla myös unen laatu paranee. Valitettavasti hyvä fyysinen kunto ei kuitenkaan varastoidu, vaan sitä täytyy ylläpitää jatkuvasti. Säännöllisen liikunnan tuottamiin kehon terveyshyötyihin kytkeytyy myös parempi mielen hyvinvointi.

Oikeanlainen terve ruokavalio tukee hyvän fyysisen kunnon rakentamista ja on näin ollen erittäin tärkeä elementti hyvinvoivassa kehossa.



Etsi